Kapitalismi on melko nuori talousjärjestelmä. Se perustuu ennen kaikkea osakeyhtiöiden syntyyn.
Perinteisessä yrittäjään perustuvassa yhtiömuodossa yrittäjä on alkanut yksin tai yhtiökumppaneiden kanssa tuottamaan palvelua ja yhtiöön on vähitellen kehittynyt pääomaa, varallisuutta.
Osakeyhtiössä ajatus on, että pääomaa saadaan heti siirrettyä yhtiöön ja yrityksen toiminta nopeutuu. Yritys voi ottaa välittömästi tuotantovälineitä käyttöön tai esim. palkata henkilöstöä. Tällainen järjestely nopeutta talouden kehitystä ja siitä on keskimäärin kaikille hyötyä.
Yrittäjän (=omistajan) mukanaolo yrityksessä on hyvä asia, sillä yrittäjällä on usein toimialatuntemusta ja loputonta tarmoa viedä yritystä eteenpäin. Yrittäjä tietää että yritys on asiakkaita varten ja toimii myös tällä tavoin.
Jossain vaiheessa yritys on kasvanut orgaanisesti hyviin mittoihin eikä tarvitse enää uutta pääomaa toimintansa kehittämiseen/jatkamiseen. Kehitys (mm. tuotekehitys, markkinointi) yrityksessä kuitenkin jatkuu ja yritys kykenee mukautumaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja pitämään laadun korkeana. Kaikki on hyvin. Asiakkaat, henkilöstö ja omistajat ovat tyytyväisiä.
Eräänä päivänä tulee suuri globaalisti toimiva pääomayhtiö ja ostaa yrityksen. Yrittäjät rikastuvat ja katoavat yrityksestä, he ovat tyytyväisiä, he ovat saaneet panostuksesetaan palkinnon.
Yhtiön toiminta kuitenkin muuttuu. Erikoistuneet tuotteet lopetetaan ja tuotekehitys muutetaan palvelemaan enemmän globaaleja markkinoita. Kannattavia tuotteitakin muutetaan yhdenmukaistamisen nimissä. Yritys ei ole enää ensisijaisesti asiakkaita varten vaan pääomayhtiön osakkeenomistajia varten. Henkilöstöä irtisanotaan tehokkuuden nimissä. Jäljelle jäävä henkilöstökin joutuu oppimaan uudenlaisen yrityskulttuurin. Toiminnan ei tarvitse enää olla pitkäjänteistä sillä omistajat haluavat tuottoa nopeasti.
Tämä oli kuvitteellinen tarina, joka tuo esiin kapitalismin loistavan ja murheellisen puolen. Kapitalismi voi johtaa suurkapitalismiin, joka ei malliltaan enää eroa juurikaan kommunismista, suunnitelmataloudesta. Toimintaa johdetaan keskitetysti, suunnitelmatalouteen verrattuna valtion sijaan johtajana on jättimäinen yritys.
Maailmassa on tällä hetkellä tiettävästi 217 valtiota. Olisi kiinnostava tietää, kummalla on enemmän valtaa, näillä valtioilla vai 217 suurimmalla yrityksellä.
Kapitalismi on upea asia siihen asti, kun yrityksen pääoma todella palvelee asiakkaita. Osakkeenomistajat ovat osinkonsa ansainneet. Jossain vaiheessa tulee raja vastaan, kun pääoman keskittyminen ei enää palvele alkuperäistä tavoitetta.
Esimerkki suur- ja pienkapitalismin eroista suomalaisissa oluttuotteissa. Carlsbergin omistama Sinebrychoff ja Heinekin omistama Hartwall suoltavat kilpaa toinen toistaan huonompia tuotteita tekemällä kuluttajaa aliarvioivia tuotteita "suomalaiseen makuun". Samaan aikaan uudet pienpanimot (kuten Tampereella Plevna, Savonlinnassa Huvila, Helsingissä Stadin panimo) valmistavat kansainvälisen vertailun kestäviä huipputuotteita. Vielä kun tuotanto ja markkinointi rakennetaan sellaiseksi, että voitaisiin aidosti haastaa suurpanimot. Isollakin volyymilla (ja itse asiassa juuri silloin) voidaan rakentaa hyviä tuotteita jos on riittävästi tahtoa. Tahto tahtoo puuttua, kun omistaja etääntyy riittävästi asiakkaasta.
Esimerkki yritysostoja harrastaneesta jättiyhtiöstä on Microsoft. Siihen nähden, minkälaisia insinöörejä Microsoftilla olisi luullut olevan varaa palkata, ovat Microsoftin tuotteet olleet luvattoman huonoja. Kaatuilua, hidastelua, ihmeellisiä virheilmoituksia, huonoja käyttöliittymiä. Olisi kiinnostavaa tietää, mitä niille kaikille yrittäjille kuuluu, jotka tekivät kaupat Microsoftin kanssa. Jäivätkö he kehittämään innovaatiota edelleen uuden työnantajan palveluksessa vai katosivatko rahatukku kädessä lämpimämmille leveysasteille.
Kamalin esimerkki suurkapitalismista on maailman geenimanipulaatioteollisuutta dominoiva Monsanto. Jos Monsanto edustaa edistyksellistä nyky-yhteiskuntaa niin puolestani olisi ollut parempi pysyä keräily-yhteiskuntana. Onneksi on mahdollisuuksia rakentaa toisenlaistakin tulevaisuutta.
